International Cartographic Association

Kansainvälinen Kartografinen Seura

Suomen Kartografinen Seura ry.

Yleisjäsennys

Kansainvälinen kartografinen seura ICA (International Cartographic Association) perustettiin vuonna 1959. Siihen kuuluu tällä hetkellä 72 jäsenmaata. ICA:n toimintamuotoja ovat kansainvälisten kongressien ja koulutustilaisuuksien organisoiminen, työskentely komissioissa ja työryhmissä sekä kartografian alan julkaisutoiminta. Suomi on ollut mukana ICA:n toiminnassa heti alusta alkaen. Useissa ICA:n komissioissa ja työryhmissä on ollut mukana aktiivisia suomalaisedustajia. ICA järjesti kansainvälisen kartografisen kongressin viimeksi syyskuussa 1995 Barcelonassa Espanjassa. Kongressissa pidettiin 10 suomalaista esitystä ja karttanäyttelyssä oli esillä useita suomalaisia karttatuotteita. Kongressiin osallistui lähes 40 suomalaista kartta-alan asiantuntijaa.

Kansainvälisen kartografisen seuran, ICA:n perustamiskokous pidettiin 10.6.1959 Bernissä, Sveitsissä. Tapahtumassa oli mukana 13 maata, niiden joukossa myös Suomi. Ensimmäinen seuran yleiskokous pidettiin jo seuraavana vuonna Tukholmassa IGU:n (International Geographic Union) kongressin yhteydessä.

Tällä hetkellä seurassa on jäsenmaita 72. Barcelonan kongressissa, joka oli tähänastisista suurin, oli yhteensa 1337 osallistujaa ja karttanäyttelyissä oli esillä yli 2300 erilaista karttaa. Missään muussa kartta-alan kongressissa ei ole mahdollista samalla kertaa päästä tutkimaan esimerkiksi niitä näkemyseroja joita esiintyy eri maiden toteuttamissa maasto- ja ulkoilukartoissa.

Nykyisen käytännön mukaisesti ICA pitää yleiskokouksensa joka neljäs vuosi. Silloin kokoontuu ICA:n hallituksen johdolla jäsenmaiden virallisten edustajien kokous päättämään uusista tai erotettavista jäsenvaltioista, komissioista ja työryhmistä, sääntömuutoksista sekä presidentistä ja hallituksesta seuraavalle nelivuotiskaudelle. Joka toinen vuosi pidetään ns. tekninen kongressi. Tähän mennessä on pidetty 10 yleiskokousta ja 17 teknistä kongressia. ICA:n yleiskokous ja kansainvälinen kartografinen kongressi järjestettiin viime vuoden syyskuussa Katalonian pääkaupungissa Barcelonassa. Kongressin teemana oli Cartography Crossing Borders.

ICA:n toimintaperiaatteet

ICA on määritellyt itselleen seitsemän toimintaperiaatetta. Niissä tuodaan esille hyvin voimakkaasti kansainvälisyys, kartografisen tiedon ja osaamisen vaihto kartta-alan organisaatioiden välillä sekä tiedon siirto kehitysmaihin.

Periaatteet ovat seuraavat:

1. Edesauttaa maailmanlaajuisten pulmakysymysten ymmärtämista ja ratkaisemista tuomalla kartografian keinot päätöksentekijöiden käytettäviksi.

2. Edesauttaa kansainvälisellä tasolla ympäristöön, talouteen, sosiaalisiin olosuhteisiin sekä tilaan liittyvien tietojen käytettävyyttä karttojen avulla.

3. Tarjota globaali foorumi keskustelulle kartografian roolista ja statuksesta.

4. Mahdollistaa uuden kartografisen teknologian ja tietämyksen siirto kansakuntien välillä erityisesti kehitysmaita silmällä pitäen.

5. Suorittaa ja edistää monikansallista kartografista tutkimusta tieteellisten kysymysten ja käytännön sovellusten ratkaisemiseksi.

6. Tukea kartografian opetusta sanan laajimmassa merkityksessä julkaisujen, seminaarien ja kongressien muodossa.

7. Edistää ammatillisten ja teknisten standardien käyttöä kartografiassa.

ICA:n toimintamuodot

ICA:lla on kolme pääsiallista toimintamuotoa: kansainvälisten kongressien ja koulutustilaisuuksien organisoiminen, työskentely komissioissa ja työryhmissä sekä kartografian alan julkaisutoiminta.

Kongresseista näkyvimmät ovat yleiskokoukset ja tekniset kongressit. Näiden lisäksi vuosittain järjestetään kehitysmaissa lähinnä koulutuskomission organisoimina useita viikosta kahteen kestäviä koulutustapahtumia. Yleiskokouksen ja välikongressien merkittävin anti ovat kongresseissa pidettävät esitelmät, niistä tehdyt julkaisukokoelmat sekä kansainväliset karttanäyttelyt.

Komissioissa ja työryhmissä työskentely on yleiskokousten välikaudelle sijoittuvaa jatkuvaa toimintaa. Komissiot ja työryhmät jakaantuvat kahteen eri hierarkiatasoon: pysyvät komissiot ja yleiskokousten väliset nelivuotiskaudet toimivat komissiot ja työryhmät. Viimeksimainitut yleiskokous vahvistaa kullekin nelivuotiskaudelle kerrallaan, määrittää niille tehtäväkuvaukset ja asettaa puheenjohtajat. Komissiot ja työryhmät raportoivat toiminnastaan hallitukselle.

Valtaosa ICA:n julkaisuista on eri työryhmien ja komissioiden toiminnan tuloksena syntynyttä. Julkaisut käsittelevät mm. kartografian peruskoulutusta, numeerisen kartografian erityiskysymyksiä, visualisointia, eri maissa julkaistavien topografisten karttojen perustietoja, kartografian tekniikkaa jne. Lisäksi kaikista koulutuskomission järjestämistä seminaareista tehdään luennot ja harjoitukset käsittävä kookoomateos.

Uuden toimintakauden puheenjohtaja ja hallitus

Toimintakaudelle 1995 – 1999 ICA sai uuden puheenjohtajan ja hallituksen:

presidentti:

  • Michael Wood, Englanti

sihteeri/rahastonhoitaja:

  • Jean-Philippe Grelot, Ranska

jäsenet:

  • Tositomo Kanakubo, Japani
  • Milan Konecny, Tsekin tasavalta
  • Jaume Miranda i Canals, Espanja
  • Judy M. Olson, U.S.A.
  • Bengt Rystedt, Ruotsi
  • José G. Solis, Filippiinit
  • Regina Vasconcellos, Brasilia

Komissiot ja työryhmät

Yleiskokous vahvisti seuraavat komissiot ja työryhmät seuraavalle nelivuotiskaudelle:

Pysyvät komissiot:
1. Koulutus ja opetus
2. Kartantuotanto
3. Kartografian historia

Komissiot:
4. Paikkatiedon siirron standardit
5. Paikkatietojen laatu
6. Kartografian teoreettiset alueet
7. Visualisointi
8. Kartan käyttö
9. Kartoitus satelliittikuvista
10. Kansalliset ja alueelliset kartastot
11. Näkövammaisten kartat
12. Merikartografia
13. Kartografia ja tasa-arvo

Työryhmät:
14. Kartografia ja lapset
15. Karttayleistys

Suomen Kartografinen Seura ja ICA

Suomi on osallistunut ICA:n työhön koko sen olemassaolon ajan. On kuitenkin todettava aktiviteetin vaihdelleen vuosien mittaan. ICA:n kansallisena seurana Suomen kartografinen seura (SKS) on pyrkinyt ensisijaisesti aktivoimaan kongresseihin osallistuvia valmistelemaan esitelmiä ja posteriesityksiä suomalaisen kartografian edistysaskeleista. Lisäksi on pyritty 1öytämään aktiivisia seuran jäseniä komissioiden työskentelyyn. Molemmat lähestymistiet ovat tuottaneet tulosta. Suomalaisten esitysten määrä ICA:n kongresseissa on lisääntynyt koko ajan ja omat kartografian asiantuntijamme ovat olleet mukana kirjoittajina ICA:n julkaisuissa.

Pohjoismainen panos ICA:n työssä on ollut aina merkittävä. Kartta-alan teknillinen ja myös operatiivinen yhteistyö on ongelmatonta pohjoismaisella tasolla. Jokavuotinen kartografian pohjoismainen kesäkurssi on muodostunut perinteeksi. Perinnettä jatkaa myös se, että ICA:n vuoden 1997 tekninen kongressi pidetään Tukholmassa ja että osa kongressin ekskursioista järjestetään Suomeen, ja matkahan tapahtuu tietenkin Ruotsinlaivoilla.

Erkki-Sakari Harju

Komissioiden ja työryhmien toimintaa

Suomella on ICA:n jokaisessa komissiossa ja työryhmässä yksi SKS:n nimeämä edustaja joko varsinaisena tai kirjeenvaihtajajäsenenä. Seuraavassa edustajat selostavat oman komissionsa tai työryhmänsä toimintaa ja tavoitteita toimintakaudella 1995-1999.

Koulutus ja opetus, Kirsi Artimo

Komission puheenjohtajana on toiminut Ferjan Ormeling Utrechtin yliopistosta Hollannista. Komissio pyrkii erityisesti tukemaan kehitysmaissa tapahtuvaa koulutusta. Huhtikuussa 1994 järjestettiin Turkissa Istanbulin yliopistossa seminaari yhdessä Kartantuotanto -komission kanssa (Teaching conventional and digital map production lines). Necla Ulugtekinin toimittama julkaisu seminaarista jaettiin Barcelonan komissioistunnon osallistujille.

Muuta koulutuskomission toimintaa on julkaisutuotanto. Suunnitelmissa on Basic Cartography -julkaisun uudistaminen ja ranskantaminen. Komissio pyrkii myös ylläpitämään luetteloa kartografian alan koulutusinstituutioista. Täydennyskoulutus on tulevan toiminnan eräs painopistealue.

Barcelonassa komissio piti yhden istunnon, joka keräsi paikalle noin kolmisenkymmentä osallistujaa. Kokouksessa käsiteltiin em. asioiden lisäksi myös yhteistoimintamahdollisuuksia muiden kansainvälisten järjestöjen kuten esim. FIG:in koulutuskomission kanssa.

Kartantuotanto, Erkki-Sakari Harju

Komission puheenjohtaja vaihtui uuden toimikauden alkaessa. Miroslav Miksovsky jäi eläkkeelle toimestaan Prahan teknillisessä korkeakoulussa ja komission uudeksi puheenjohtajaksi valittiin hollantilainen Sjef van der Steen, joka toimii kartografian erikoisopettaja ITC:ssä Enschedessä.

Komissio on perinteisesti työskennellyt manuaalisen kartanvalmistuksen tekniikoiden alueella.

Toimikaudelle 1995-1999 komissiolle määriteltiin seuraavat tehtävät:

1. Jakaa tietoutta uusista kartantuokantotekniikoista sekä järjestää kansainvälisiä seminaareja yhdessä ICA:n koulutuskomission kanssa.

2. Toimittaa ICA:n kirja Compondium of Cartographic Techniques, Volume 1 Analogical Methods, Volume 2 Digital methods.

3. Tutkia kaupallisten kartografisten ohjelmistopakettien toimivuutta.

4. Raportoida IS0 9000 standardin (laadunvalvonta-järjestelmät) sovelluksista kartografisessa tuotannossa.

Kohdan 1 tehtävä on suoraa jatkoa Istanbulissa, Turkissa 1994 pidetylle seminaarille, joka toteutettiin yhteistyössä koulutuskomission kanssa. Tulokset olivat niin hyvät, että toimintamuotoa päätettiin jatkaa. Kurssin suomalaisina luennoitsijoina olivat Kirsi Artimo ja Erkki-Sakari Harju.

Kohdan 2 tehtävä on v. 1988 ilmestyneen kirjan ajantasaistustyö ja kirjan laajentaminen numeerisen kartanvalmistuksen alueelle. Ensimmäisen osan korjattu ja täydennetty käsikirjoitus saatiin valmiiksi Barcelonan kongressiin. Toisen osan sisällysluettelo lyötiin lukkoon samassa komission kokouksessa. Allekirjoittanut on osallistunut 1. osan ajantasaistustyöhön sekä täydennyksien kirjoittamiseen. Antti Jakobsson on alustavasti lupautunut myötävaikuttamaan 2. osan valmistamisessa.

Komission seuraava kokous pidetään kesällä 1996 Tromsøssa Norjassa.

Kartografian historia, Leena Miekkavaara

Komission puheenjohtajana toimi edellisellä kaudella Ranskan kansalliskirjaston karttaosaston johtaja Monique Pelletier. Barcelonan kongressissa hänen seuraajakseen valittiin Matthew H. Edney Etelä-Mainen yliopistosta USA:sta.

Toimintakaudella 1991-1995 komissio järjesti ICA:n kongressien lisäksi kokoontumisia myös yhteistyössä Kartografian historian kansainvälisen yhdistyksen (The International Society for the History of Cartography) kanssa. Sen kongressien yhteydessä Uppsalassa (1991), Chicagossa (1993) ja Wienissä (1995) järjestettyjen seminaarien aiheena oli kartogafian historian opetus. Yhteistyössä ICA:n koulutuskomission kanssa Uppsalassa ja Chicagossa pidetyt esitelmät ja alustukset on julkaistu vuosina 1991 ja 1994 ”Proceedings of the seminar on teaching the history of cartography” nimisinä.

Komission toiminnasta on kerrottu jäsenille lähetetyssä lehtisessä ”History of Cartography News”.

Tavoitteeksi oli myös asetettu kartantekijöitä käsittelevän julkaisun tuottaminen. Vuonna 1995 ilmestyi Monique Pelletierin toimittamana 77-sivuinen ”How to identify a mapmaker : An international bibliogaphic guide”. Julkaisu on ensimmäinen askel kohti kansainvälistä yhteistyötä, jonka tavoitteena on saada tiedot maailmanlaajuisiin tietoverkkoihin.

Tietoverkkojen hyödyntäminen kirjattiin Barcelonan kongressissa komission toimintasuunnitelmaan. Tavoitteena on tutkia mahdollisuutta luoda kansainväliset tietokannat kartantekijöistä ja karttoja tuottavista laitoksista sekä kartografian historiaa käsittelevästä ajankohtaisesta kirjallisuudesta WWW:n kautta. Kolmantena tavoitteena on säännöllisen tiedotuksen avulla tehdä kartografian historiaan liittyvää kansainvälistä toimintaa paremmin tunnetuksi.

Paikkatiedon siirron standardit, Paula Ahonen

ICA käynnisti Budapestin kongressissa v. 1989 työryhmän selvittämään paikkatiedon siirtoon liittyviä standardeja. Työryhmästä muodostettiin oma komissio Bournemouthinkongressissa v. 1991. Puheenjohtajana on toiminut professori Harold Moellering Ohion yliopistosta ja jäseninä on ollut noin kahdenkymmenen maan paikkatiedon siirron asiantuntijat sekä lisäksi eräiden järjestöjen asiantuntijoita. Suomen edustajana kaudella 1991-1995 oli Antti Rainio.

Ryhmä tuotti aluksi artikkelikirjan, jossa kunkin maan paikkatiedon siirron standardoiti on tiiviisti kuvattuna. Monografia Spatial data transfer standards – current international status ilmestyi Elsevierin kustantamana v. 1991.

Seuraavana hankkeena ryhmä laati paikkatiedon siirron standardien kuvaamista tukevat arviointikriteerit (criteria for evaluation spatial data transfer standards). Raportti valmistui 1994. Kukin asiaintuntija kuvasi oman maansa standardin arviointikriteerien mukaisesti. Näin syntynyttä aineistoa on käytetty mm. eurooppalaisessa standardointityössä (CENITC 287 Geographic Information). Standardeja kuvaava julkaisu ilmestyy Elsevierin kustantamana keväällä 1996.

Komissio ryhtyi v. 1994 selvittämään eri maissa käytettyjä paikkatietoaineistojen kuvausstandardeja. Barcelonan kongressissa tämä aihe vahvistettiin komission tärkeimmäksi työksi seuraavan neljän vuoden ajalle.

Komissio on kokoontunut lähes vuosittain muutaman päivän seminaariin asettamiensa tavoitteiden saavuttamiseksi. Komissio on muodostanut tärkeän kontaktiverkon valmisteltaessa paikkatiedon eurooppalaista ja kansainvälistä standardointia. Se on liitännäisjäsen (Scientific Liaison) standardointikomiteassa ISO/TC 211 Geographic Information/Geomatics.

Paikkatietojen laatu, Antti Jakobsson

Komission puheenjohtajana on toiminut Joel Morrison USA:sta. Komissio on kirjannut kauden 1995-1999 toimintasuunnitelmaansa lyhyesti seuraavat tehtävät.

1.Tutkia ja suunnitella soveltuvat mittayksiköt jokaiselle paikkatiedon laatutekijälle.

2. Esittää sovittujen mittayksiköiden toteutustavat (yksiköt, luokittelu).

3. Antaa esimerkkejä mittayksiköiden käyttötavoista paikkatietojen siirrossa.

Kartografian teoreettiset alueet, Kirsi Artimo

Komission puheenjohtaja japanilainen Tositomo Kanakubo esitteli Barcelonan kokouksessa raportin komission toiminnasta vv. 1991-1995. Komissio perustettiin Bournemouthin kokouksessa v. 1991 ja sen tehtävänä oli laatia Kölnin kongressiin (1993) mennessä raportti, joka käsittelee kartografian teoriaa. Komission seitsemän jäsentä tuottivat raportin, joka esiteltiin Kölnissä. Kaaviossa on esitetty raportin keskeinen sisältö: kartografian teorian pääaihealueet komission jäsenten mukaan. Tämän jälkeen komission työ tähtää määriteltyjen alueiden tarkempaan tutkimiseen ja osa-alueista tapahtuvaan julkaisutoimintaan.

Komission työ oli Bournemouthissa määrätty jatkuvan Barcelonaan kongressiin saakka; yleiskokous päätti kuitenkin jatkaa komission työtä edelleen.

Visualisointi, Kirsi Artimo

Visualisointi -komissio perustettiin Barcelonan kongressissa. Jo Kölnin kongressissa Visualisointi -työryhmä aloitti työtään ja tuloksena syntyi Alan MacEachrenin ja Fr. Taylorin toimittama kirja Visualization in modern cartography, johon pyydettiin kaksi suomalaista artikkelia (Kirsi Artimo ja Mikko Lindholm/Tapani Sarjakoski). Nyt syntyneen komission itseoikeutettuna puheenjohtajana toimii Alan MacEachren USA:sta.

Komission tehtävänä on tutkia kartan roolia jatkuvasti muuttuvana älykkäänä ja dynaamisena mediana. Komissio pyrkii järjestämään seminaareja ja workshopeja sekä edistämään Internet-pohjaista kommunikointia visualisointiin littyvän tutkimustyön levityksessä. WWW-sivujen lisäksi pyritään tuottamaan myös perinteisiä julkaisuja.

Visualisointi -komissio syntyi Kartan käyttö -komission työryhmänä. Barcelonan komissiokokous oli erittäin suosittu; noin neljällekymmenelle tarkoitettu sali oli tupaten täynnä osallistujia.

Kartan käyttö, Kirsi Artimo

Komission puheenjohtaja on Jim Carter USA:sta. Komissio piti Barcelonassa kaksi kokousta, joissa käsiteltiin kartan käyttöön liittyvän kirjallisuusluettelon laatimista, seminaarien järjestämistä sekä karttojen käyttöä Internetin välityksellä.

Komission istunnossa oli alle kymmenen henkeä, ja näin jokainen osallistuja pääsi mukaan varsin henkilökohtaisesti. Visualisointi -komission irtautuminen tästä komissiosta on verottanut sekä osallistujia että käsiteltäviä aiheita. Keskusteluissa huomattiin, että on vaikea välttää sisällöllistä päällekkäisyyttä komissioiden kesken. Tämä ongelma ei suinkaan ole vain Visualisointi- ja Kartan käyttö -komissioiden välinen. Esimerkiksi kartan määritelmää tuntuvat pohtivan useimmat komissiot omissa piireissään.

Kartoitus satelliittikuvista, Olli Jaakkola

Komission puheenjohtajana on toiminut Marc Bernard Ranskasta. Komission toimintakauden 1995-1999 tavoitteet ovat seuraavat.

1. Analysoida satelliittikuvien merkitystä kansallisten ja alueellisten tietokantojen tuotannossa ja operatiivisessa käytössä.

2. Nykyisten ja tulevaisuuden satelliittijärjestelmien statuksen määrittäminen niiden käytettävyyden kannalta kartografisissa sovelluksissa.

3. Lisäksi komission tarkoituksena on analysoida useista mittalaitteista koostuvien järjestelmien kehitystä ja kartoittaa niiden käytön ongelmia.

4. Tavoitteena on myös seminaarin järjestäminen vuonna 1997.

Kansalliset ja alueelliset kartastot, Risto Talman

Kommissio hyväksyi seuraavat suositukset jäsenistönsä työskentelyn pohjaksi:

1. Edistää ja tukea kartastojen ja kartastotietojärjestelmien suunnittelua, tuotantoa ja käyttöä mm. esittelemällä kansallisten ja alueellisten kartastovalmistajien suunnittelu- ja tuotantosovelluksia, sekä julkaisemalla ohjeistoja ja suosituksia maailman-, kansallisten ja alueelisten kartastojen valmistamiseksi.

2. Tutkia ja kehittää uusia välineitä kartastojen suunnitteluun, luomiseen ja levittämiseen rohkaisemalla uusien kartastoideoiden tutkimista ja toteuttamista,

ja käyttämällä multimedian keinoja paikkatiedon saantiin sekä arvioimalla kokonaisvaltaisen paikkatiedon levittämistä CD-ROM-, suorakäyttö- ja muilla formaateilla.

Kartastoalan voimakas kehittyminen kohti tietokoneavusteista tuotantoa ja julkaisutoimintaa on johtanut komission uusimaan työskentelytavoitteitaan.

Komission jäsenistöä on osallistunut moniin erityisesti elektronisia kartastoja käsitteleviin seminaareihin. Näissä kartastojen valmistajat ovat esittäneet kokemuksiaan elektronisten kartastojen valmistamisesta, joista erityistä huomioita ovat saaneet mm. Ruotsin Sveriges Nationalatlas PC Atlasen, Ranskan CD-ROM Atlas de France ja Hollannin Atlas van Netherland. Kartastoalan viimeaikaisia kehitystuloksia on laajasti tarkasteltu julkaisussa: Journal of the North American Cartographic Information Society, Cartographic Perspectives, Number 20, Winter 1995.

Temaattisten kartastojen levittäminen WWW:n kautta on kehitysaskel, joka komission on otettava huomioon laatimalla yhteiset suositukset esim. kuvaruutukarttojen esitystavoille, teemojen kuvauksille sekä levitysstandardeille ja -formaateille.

Barcelonan komissioistunnossa Olev Koop Utrechtin yliopistosta esitteli EU:n rahoitusohjelmiin sovitettavaa ns. EUMEA-projektia (Establishment of a EUropean Multimedia Electronic Atlas). Hankkeessa ovat Hollannin lisäksi mukana Espanja, Iso-Britannia, Ruotsi ja Suomi. EUMEA-projektiin on sisällytetty mm. käyttäjätarpeiden tutkiminen ja yksilöiminen, sekä kehittämällä ohjelmistovälineitä helpotetaan elektronisten kartastojen valmistamista, ja lisäksi tulosten arviointi ja sovittaminen Euroopanlaajuisesti.

Komission pitkäaikainen puheenjohtajuus Ruotsin Bengt Rystedtiltä siirtyi Barcelonassa Timothy Trainorille, USA.

Näkövammaisten kartat, Rita Sainio

Komission puheenjohtaja on Andrew Tatham Englannista. Komissio on kirjannut toimintasuunnitelmaansa seuraavat tehtävät.

1. Kerätä ja vaihtaa tietoa näkövammaisille tarkoitettujen karttojen suunnittelusta ja tuotannosta maailmanlaajuisesti.

2. Tutkia ja arvioida sopivia tekniikoita sekä mahdollisia resursseja näkövammaisille suunniteltujen karttojen kehittämiseksi.

3. Lisätä näkövammaisille tarkoitettujen karttojen tuotantoa kaikissa jäsenvaltioissa ja kerätä tuotannossa mukana olevien kartantekijöiden ja karttalaitosten yhteystiedot julkaisuun.

4. Tutkia näkövammaisille tehtyjen karttojen soveltuvuutta muille käyttäjäryhmille kuten esim. lapsille, joilla on oppimisvaikeuksia.

5. Lisätä näkövammaisille suunniteltujen karttojen käyttöä edistämällä eri kansainvälisten organisaatioiden maailmanlaajuista yhteistyötä, kommunikaatiota ja koulutusta.

Merikartografia, Jarmo Mäkinen

Komission puheenjohtajana on toiminut Ron Furness Australiasta. Komission tavoitteena toimintakaudella 1995-1999 on merikartografian edistäminen ja tiedotuksen lisääminen seuraavasti.

1. Edistää komissiossa mukana olevien edustajien verkottumista ja resurssien yhteiskäyttöä. Yhteistyön lisäämistä muiden tieteellisten kattojärjestöjen kanssa kuten International Hydrographic Organisation (IHO), Hydrographic Society, FIG, International Association of Geodesy (IAG) ja IGU. Perustaa merikartografialle oma WWW-sivu.

2. Rannikkovyöhykkeiden hallintaa käsittelevien CoastGIS -symbosiumien järjestäminen yhdessä IGU:n kanssa.

3. Merikartografiaa ja erityisesti rannikkovyöhykekartografiaa käsittelevien julkaisujen tuottaminen kaikista komission järjestämistä symposiumeista, konferensseista ja workshopeista.

4. Jatkaa yhteistyötoimintaa toimittamalla lista rannikkovyöhykkeitä koskevista erityiskohteista IHO:lle ja digitaalisten paikkatietojen työryhmälle (DGIWG) sekä toimittamalla kaikki ehdotetut muutokset IHO:n julkaisuun S-23 (Limits of Oceans and Seas) sekä vedenalaisten kohteiden nimilistoihin.

Kartografia ja tasa-arvo, Kirsi Artimo

Fr.Taylorin alotteesta v. 1987 perustettu Women in Cartography -task force, myöhemmin työryhmä, sai Barcelonassa komission statuksen. Entisen työryhmän puheenjohtajana toiminut Ewa Siekierska Kanadasta jatkaa nykyisessä komissiossa. Työryhmän tehtävänä on kaiken aikaa ollut naisten aktivoiminen ICA:n toiminnassa. Komissio pyrkii tasa-arvoisten mahdollisuuksien jakamiseen kaikille sukupuolesta, iästä tai asuinpaikasta riippumatta.

Työryhmän konkreettista toimintaa on ollut osallistuminen erityisesti kehitysmaissa järjestettäviin seminaareihin, esitelmien pitäminen ICA:n kongresseissa ja mm. naispuolisten kartografien yhteystietojen ylläpito ja jakelu. Toiminnan kantavana voimana on jokaisen osallistuminen ja osallistumiseen rohkaiseminen. Osallistumisprofiilia pyritään seuraamaan kongressista toiseen, ongelmana on vain se, että osallistujien sukupuoli ei osallistujatiedoista aina käy selville. ICA:n toiminnan lisäksi osallistumista kansallisten järjestöjen toimintaan pyritään tukemaan. Osallistumista voitaisiin parhaiten tukea tiedotusta lisäämällä.

Naiskartografien nimiluetteloa täydennetään tällä hetkellä. Yhteystiedot voi lähettää joko suoraan komissioon tai SKS:n sihteerille.

Komission toimintaan toivotetaan tervetulleiksi myös miehet. Barcelonan komissiokokoukseen oli rohjennut kolme miespuolista osallistujaa, yhteensä osallistujia oli noin kaksikymmentä.

Kartografia ja lapset, Heli Ursin-Iivanainen

Työryhmän tarkoituksena on parantaa kartanlukutaitoa lisäämällä tietoa siitä, miten lapset kokevat kartat. Ennen kokousta oli jo osittain kartoitettu henkilöitä, jotka työskentelevät lasten ja kartografian parissa sekä selvitetty minkälaista kartografian opetusta ja opetusmateriaalia eri maissa on. Näiden aiheiden parissa työryhmän tuleva toimintakin tulee paljonti liikkumaan. Tarkoituksena on myös valmistella luonnos tai ehkä jopa julkaisu siitä, miten lasten kartankäyttöä voitaisiin lisätä sekä perinteisten että uusien menetelmien avulla.

Barcelonan työryhmäkokouksessa oli paikalla parikymmentä eri maiden edustajaa. Kokouksessa esiteltiin esim. kartografian opetusta Brasilian ja Itävallan kouluissa. Yleisesti voitiin todeta, ettei lapsille suunnattua kartografian opetusta ja opetusmateriaalia juurikaan ole.

Työryhmän puheenjohtajaksi toimintakaudelle 1995-1999 valittiin Jaqueline Anderson Kanadasta.

Karttayleistys, Tiina Kilpeläinen

Yleistystyöryhmä perustettiin 1992 ISPRS kokouksen yhteydessä Washingtonissa. Se on toiminut osana ICA:n Advanced Technologies -komissiota. Työryhmäkokouksia on pidetty vuosittain. Työryhmä on aktiivisesti vaikuttanut ICA:n kongressien ohjelmaan sekä Kölnissä että Barcelonassa. Molemmissa kogresseissa järjestettiin yleistyksestä kaksi teknistä istuntoa sekä panelikeskustelut ja Kölnin kongressissa myös posterinäyttely.

Työryhmä on julkaissut kansainvälisen erikoisnumeron yleistyksestä; ”Cartography and Geographic Information Systems”.

Lisäksi työryhmä järjesti ennen varsinaista ICA:n kongressia Barcelonassa työkokouksen yhdessä OEEPE:n (European Organisation for Experimental Photogrammetric Research), ESF:n (European Science Foundation), Institut Cartografic de Catalunya, CCRS (Canada Center for Remote Sensing) ja NCGIA (National Center for GIS and Analysis) kanssa. Kolmipäiväiseen työkokoukseen ”Progress in Automated Map Generalization” osallistui kaikkiaan 30 henkilöä. Teemoina olivat ”Laadun arviointi eri yleistysvaihtoehdoille”, ”Tietämyksen formalisointi yleistyksessä” ja ”Konfliktitilanteiden tunnistaminen ja siirron vaikutukset yleistyksessä”. Työkokouksesta julkaistaan ensi vuonna kirja Barbara Buttenfield ja Robert McMaster toimittamana. Vastaavanlainen työkokous järjestetään myös seuraavan ICA:n kongressin yhteydessä Tukholmassa 1997. Silloin työkokous suunnataan käytännöllisten yleistystöiden esittelyyn.

Puheenjohtajana yleistystyöryhmässä toimii edelleen prof. Robert Weibel Zürichin yliopistosta. Yleistystyöryhmän status muuttui Barcelonan kokouksen yhteydessä siten, että komissio ”Advanced Technology” lakkautettiin ja työryhmä toimii vastedes itsenäisenä. Jäseninä eivät enää ole kansalliset edustajat, vaan toiminta on avointa, ts. kaikki halukkaat ja aktiivisuutta osoittavat henkilöt voivat olla mukana. Geodeettinen laitos tulee jatkossakin osallistumaan työryhmän toimintaan.

Barcelonan kongressi ICC’95

Kongressiohjelma tarjosi viiden päivän aikana n.150 esitelmää ja kaksi laajaa posterinäyttelyä. Yksi iltäpäivä oli varattu teknisille vierailuille Katalonian kartta-alan laitoksiin. Kongressiin oli hyväksytty seuraavat suomalaisesitykset:

esitelmät:

Antti Jakobsson: The Topographic Data System – a New Way to Compile and Update Topographic Information.

Tiina Kilpeläinen: Requirements of a Multiple Representation Database for Topographical Data with Emphasis on Incremental Generalization.

Arto Ertama ja Marjaana Laurema: Visualization of Geographical Data – A Hypermedia Book for the Education.

Teemu Leskinen: Publishing Topographic Maps Using PostScript Page Description Language.

posteriesitykset:

Kirsi Artimo: Spatial Analysis in Geographical Information Systems – A Data Model Oriented Approach.

Kari Bäckström, Jan Donner, Marko Häkkinen: New Techniques for Orienteering Maps: GPS and Electronic Printing.

Marko Häkkinen: BasicCD – The Raster Basic Map of Finland on CD-ROM.

Olli Jaakkola: Automatic Generalization of Land Cover Data.

Martti Pietikäinen: Continuous Education as Part of the National Topographic Data System in Finland.

Veijo Pätynen: Map Production Using the National Topographic Data System in Finland.

Kongressin yhteydessä oli myös kansainvälinen karttanäyttely, jossa oli näytteillä yli 2300 karttatuotetta 96 näytteilleasettajalta 54 maasta ja 6 organisaatiolta. Suomen karttanäyttely koostui 23 karttatuotteesta: maasto- ja maastoteemakarttoista, opaskarttoista, karttakirjoista sekä elektronisista kartoista.

ICC’97 Tukholmassa

ICA:n 18. tekninen kongressi pidetään 22.-28.6.1997 Tukholmassa. Kongressin teemana on ”Maps and Mapping in the Information Society”. Lisätietoja kongressin ohjelmasta ja aikataulusta saa Call for Papers -esitteestä (ilmestyy huhtikuussa) sekä kongressin WWW-sivulta.

toimittanut Marjaana Laurema